Aikaisemmin julkaistua materiaalia

Tämän tekstin ja kuvat olen julkaissut joillakin kotisivuilla syksyllä 2008. Sivut ovat kuitenkin kadonneet, joten siirsin sisältöä tähän blogipostaukseen. 

Poliittisen tasa-arvon idean taustoja

Täsmällistä hetkeä sille, milloin idea "poliittisesta tasa-arvosta" alkoi kehittyä mielessäni lopulliseen suuntaansa, on mahdotonta sanoa. Ehkä mitään tiettyä hetkeä ei ollut, vaan ajatus kypsyi hiljalleen. Jossakin vaiheessa sain radikaalin idean kaiken kääntämisestä täydellisesti ympäri siten, että lait ja laillisuus ja lainvalvojat edustaisivatkin maailmassa pahaa, ja lakien rikkojat hyvää. Tällainen ajatus tuntui tietysti alussa täysin mahdottomalta, mutta kun sattumalta juuri noihin aikoihin istuin professori Kari Palosen luennoilla, joilla hän kertoi innostuneen oloisesti anarkismista muista kapinallisista ajatuksista, omakin ideani kaiken kääntämisestä ympäri alkoi tuntua - jos ei realistiselta niin kuitenkin sellaiselta, että sitä kannatti miettiä ja kehitellä.  Huomasin "keksineeni" aivan itsenäisesti eräänlaisen version anarkismista ilman että olisin saanut mitään vaikutteita varsinaisesta oikeasta anarkismista.

Syksyyn 1982 mennessä olin kirjoitellut aiheesta jo jonkin verran, mutta kaiken kattava esitys puuttui. Niinpä aloin kirjoittaa sellaista. Aloittamishetkellä oli tosin vielä täysin epäselvää, millainen kirjoituksesta tulisi. Seuraavassa ensimmäiset kirjoitetut rivit.

Idea hahmottuu

Alussa teksti oli johdannon tyyppistä. Siinä käsiteltiin sananvapautta, lainsäädäntöä ja vallanjakoa nykyisissä yhteiskunnissa. Torstaina 27. lokakuuta 1982 tulin kirjoittaneeksi kuivahkon poliisia arvostelevan tekstin sekaan kohdan, joka tuolla hetkellä tuntui yleisessä tiedossa olevalta itsestäänselvyydeltä. Myöhemmin tämä ohimennen kirjoitettu asia osoittautui tasa-arvon idean keskeiseksi periaatteeksi, jolle koko ajatus rakentuu.

Alla olevassa tekstissä, kohdasta "seuraavaa kannattaa miettiä hieman tarkemmin" alkaen tämä periaate esitetään siis ensimmäisen kerran ja vielä varsin epämääräisessä muodossa  Päivämäärässä 27.lokakuuta on sellainen mielenkiintoinen yhteensattuma, että täsmälleen samana päivänä vuosia aikaisemmin olin joutunut onnettomuuteen ja saanut päävammoja, joiden takia jouduin olemaan viikkoja sairaalassa. 27. lokakuuta näytti siis olevan päivä, jolloin tavallista herkemmin tapahtui jotain "isoa", jos viikonpäivä vielä sattui olemaan torstai, mikä se molemmilla kerroilla oli.  Vain tarkoittaneeko se vain sitä, että tuolloin isken tavallista herkemmin pääni seinään...

Esitys täydentyy

Vuoden 1982 lähestyessä loppuaan kirjoitelmasta oli valmiina muutamia kymmeniä sivuja.  Annoin  kopion papereista eräälle henkilölle, joka luki otteen provokatiivisestä tekstistänii jonkinlaisessa "varjoitsenäisyyspäiväjuhlassa" mainitsematta kuka sen on kirjoittanut. Kerrottiin, että puhe herätti närkästystä paikalla sattumalta olleissa vallitsevan systeemin kannattajissa. Tämä on ainoa kerta, kun tekstini pohjalta on pidetty julkinen puhe - paitsi kun itse jouduin pitämään esitelmän erään kunnan valtuustosalissa, mutta se ei käsitellyt arkaluonteisia poliittisia aiheita vaan liittyi työtehtäviini.

Keväällä 1983 esittelin uusia "keksintöjä" kirjoituksessani. Eräs keskeisimmistä niistä oli ajatus poliittisen vallan kuulumisesta muulloinkin kansalle kun pelkästään äänestyspäivinä.  Tämä asian varmistamiseksi ehdotin tietokonepohjaista äänestysjärjestelmää eli käytännössä Internetin kautta tapahtuvaa kansalaisten osallistumis- ja päätöksentekojärjestelmää. Ensimmäinen maininta tästä asiasta on kirjoitettu 16.3.1983, jos päivämäärä jotain kiinnostaa. Ajatus on kuitenkin ollut mielessäni jo aikaisemmin.

Ehdotuksessani ei sinänsä olisi mitään ihmeellistä, jos se esitettäisiin nyt, 2000-luvulla. Vuonna 1983 useimmat eivät kuitenkaan olleet koskaan kuulleetkaan mistään internetistä, ja kun kotitietokoneista puhuttiin, tarkoitettiin korkeintaan Commodore 64 tasoisia alkeellisista tietokoneita. Se tietokone, joka tällä hetkellä löytyy lähes joka taloudesta, oli tuossa vaiheessa kylläkin jo alkeellisessa muodossaan olemassa, mutta se oli kallis toimistolaite, jollaisen hankkimiseen vain firmoilla oli varaa. Useimmille ihmisille PC eli "Personal Computer" oli käsitteenäkin vielä täysin tuntematon, elleivät he sattuneet olemaan tiede- ja tekniikka- ja elektroniikkalehtien lukijoita. Eikä tuollaisella tekstipohjaisella laitteella kovin paljon olisi käyttöä nykyisessä kuviin ja videoihin perustuvassa internetissä.

"On luotava järjestelmä, missä joka kodissa on järjestelmään kuuluva tietokonepääte...." 

Aivan kokonaan visio ei ole vielä toteutunut, koska toistaiseksi tietokoneen kanssa ei voi keskustella.

Tekstissä esiintyvää sanaa "kansanvalta" en ole enää pitkiin aikoihin käyttänyt. Se viittaa liiaksi vanhan järjestyksen arvomaailmaan. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa oleellista ei ole valta vaan vapaus. Kaikkien kuuluu olla vapaita, eikä valtaa pidä olla kenelläkään.

Kansanedustajien käytössä olevat äänet

Seuraavaksi esittelen ajatuksen siitä, että kansanedustajat saisivat tilannekohtaisesti valtuudet kansalaisilta päättää asioita. Ehdotus ei ole vielä kypsynyt lopulliseen muotoonsa. Tässä vaiheessa ajatus oli, että kansalaiset tilaavat etukäteen mahdollisuuden osallistua itse johonkin  eduskunnan - jossa tässä tilanteessa käytetään nimitystä hallitus - äänestykseen. "Internetin" mahdollisuuksia ei ole vielä osattu täysin hyödyntää. Ajatus, että tietokoneesta itsestään voisi katsoa TV-lähetystä hallituksen kokouksesta, ylitti vuonna 1983 vielä kirjoittajan kuvittelukyvyn. Siksi suunnitelmassa esiteltiin erillinen televisiokanava. 

Projekti etenee

Kirjoittaminen jatkui kevääseen 1983, jolloin jonkinlainen karkea hahmotelma oli valmis. Seuraavassa on heinäkuussa 1983 kirjoitettu "esipuhe" tälle kirjoitelmalle, tarkemmin sanottuna sen ensimmäisille 50 sivulle. Kuten tekstistä käy ilmi, kirjoittajakaan ei vielä täysin usko omaan tekeleeseensä. Annoin kopion papereista joidenkin luettavaksi.

Seuraava vaihe

Syksyllä 1983 tein tekstiin jotakin pientä viimeistelyä, mutta muuten se oli pääpiirteittäin valmis. Seuraava vaihe oli tekstin julkaiseminen. Päätin julkaista tekstin konekirjoitettuna kopionippuna, mutta kuitenkin mahdollisimman hyvin konekirjoitettuna. Tätä tarkoitusta varten ostin Brother kirjoituskoneen, jossa on alkeellinen virheenkorjaustoiminto lyöntivirheitä varten. Tietokonepohjaisesta tekstinkäsittelystä en ollut koskaan kuullutkaan. 

Puhtaaksikirjoitusvaiheessa joihinkin tekstin kohtiin tuli vielä muutoksia, sillä ideat olivat kehittyneet pitemmälle. Uudessa puhtaaksi kirjoitetussa versiossa hallituksen nimi oli muuttunut "tasajaon asioidenhoitokunnaksi", ja ideoita oli muutenkin kehitelty pitemmälle. Tässä vaiheessa kotitietokoneen käyttäminen äänten hallitsemiseen oli jo luontevampaa, vaikka vieläkin mainittiin erillinen TV-kanava. (Seuraavassa on siis osittain sama teksti kuin edellä mutta uudelleen kirjoitettuna).

Kirjoittamisen jälkeen

Sen jälkeen kun teksti oli kirjoitettu puhtaaksi talven 1983-1984 aikana, seurasi vaihe, jolloin ei tapahtunut juuri mitään. Rahapula esti "teoksen" julkaisemisen. Valokopioin siitä joitakin kohtia ja jakelin kopioita, mutta koko tekelettä en pystynyt julkaisemaan.

Kesällä 1984 valmistin aatteen hengen mukaisen propagandalehtisen ja jakelin sitä. Tämä lehtinen herätti jonkin verran huomiota, ja sitä arvosteltiin erään sanomalehden kolumnissa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun "poliittisen tasa-arvon" aate pääsi julkisuuteen - tosin väärin ymmärrettynä niin kuin voi olettaa.

Keväällä 1985 tein pikaisesti "aatetta" esittelevän englanninkielisen propagandalehden "Freedom, Brotherhood, Equality - The biggest Lie in History" ja otatin siitä muutamia satoja kopioita Tikkurilan kopiopalvelussa. Panin esitteet jakeluun Vihreiden ansainvälisessä konferenssissa Englannissa. Jonkin verran esitteitä meni, ja ainakin yksi yliopiston professorilta näyttävä mies tuli juttelemaan esitteestä. Hän suhtautui positiivisesti siinä mainittuihin näkemyksiin.

Kesällä 1985 oli jaossa uusi vuosikerta edellisen kesän propagandalehdestä. Sekin aiheutti keskustelua, mutta ei tällä kertaa lehtiotsikoita. Uusi painos tästä lehtisestä oli jakelussa joka vuosi aina 1990-luvun alkuun asti.

Vuodenvaihteessa 1985-1985 tein viimeiset lisäykset ja viimeistelyt isoon kirjoitelmaani, jolle annoin tässä vaiheessa nimen "Valta ja Vapaus". Painatin tekelettä 500 kappaletta eräässä kirjapainossa. Jakelin sitä noin 50 kappaletta eri puolille Suomea. Yksi näistä tekeleistä - en tiedä miten - on päätynyt erään kirjaston kokoelmiin ja on sen luetteloissa vieläkin. Tähän mennessä en ole kuullut, että kukaan olisi koskaan lukenut sepustusta läpi.

Jälkikaikuja

Keväällä 1986, kun kirjoitelma vihdoin oli tullut painosta ulos, markkinoin sitä jakamalla aiheeseen liittyviä esitteitä mm. Vihreiden kokouksessa Tampereella. Jakeluorganisaatio oli "Tasajaon Liike" -niminen rekisteröimätön "yhdistys".

"Kirjasta" tuli muutamia tilauksia. Yksi kirja meni jopa Ruotsiin asti. Mielenkiintoisin tilaus oli se, jonka vastaanottaja asui Turussa. Lähetin hänelle kirjan sekä muuta materiaalia (nimet muutettu).

Yli kymmenen vuotta myöhemmin sain tietää, että edellä mainittu tilaaja oli esitellyt saamansa materiaalin eräille henkilöille, jotka 1980-luvun lopulla perustivat Äänivalta nimisen järjestön. Se esitteli julkisuudessa (mm. Helsingin Sanomissa) samanlaisen idean kansanedustajien äänien kuulumisesta kansalaisille ja äänimäärän vaihtelusta tapauskohtaisesti, joka oli esitelty tekeleessä "Valta ja Vapaus". Äänivalta-järjestön esityksen taustalla oleva ideologia tosin ei tullut kovin selkeästi esille, jos sellaista edes oli. Valta ja Vapaus teoksessa (jos siitä nyt näin hienoa nimeä voi käyttää) äänestysjärjestelmä ei ollut itsetarkoitus vaan osa paljon laajempaa kokonaisuutta.

Äänivallan esittämänä idea äänien kuulumisesta tilannekohtaisesti kansanedustajille sai huomiota jopa ulkomailla. Tässä eräs professori kuvaa samanlaisen järjestelmän, joka esitellään Valta ja Vapaus -kirjassa.

Jim Dator

Hawaii Research Center for Future Studies

Department of Political Science

University of Hawaii at Manoa

Nonetheless it is certainly the case that very few people want to participate in every decision in the world that needs to be made. They are quite happy to leave most of the decisions up to others of their choosing. Here is where Jiri Räsänen´s brilliant "Aanivalta" project of the late 1980s still rings true to me. Among other things, "Aanivalta" proposed a system that allows citizens to participate directly in any public policy making they wish, and to choose (on a daily basis, if necessary) a representative to act on the many issues they prefer not to become directly concerned about.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Äänivalta_ry

Tämän näköistä vaaleihin keskittyvää propagandalehtistä jaettiin 1980-luvulla.

Myöhempiä vaiheita

1980-loppuvuosina oli jakelussa erilaista propagandamateriaalia, ja myös joitakin kappaleita "Valta ja Vapaus" -kirjoitelmaa sekä siitä tehtyä lyhennettyä koostetta meni jakeluun. Poliittisen tasa-arvon aatetta esitettiin myös paikallisradiossa, ja siellä erään Rock-festivaalin aikana esitetyt mainokset toivat kirjalle muutaman lisätilauksen.  Välillä "ideologian" markkinoiminen sai jo vähän epätoivoisiakin piirteitä, kuten tästä aihetta käsittelevän esitteen kannesta voi nähdä.

"Valta ja Vapaus" osoittautui niin pitkästyttäväksi tekeleeksi, ettei kukaan jaksanut lukea sitä läpi. Niinpä siitä tehtiin vuonna 1993 lyhennelmä, jota tosin ei painettu kuin pieni määrä. Jossakin vaiheessa tehtiin myös vielä pelkistetympi lyhennelmä, mutta senkin menekki jäi vähäiseksi.

Nimi "Tasajaon Liike" herätti vääriä mielikuvia omaisuuden tasajaosta ja sosialismista, joten siitä luovuttiin. Vähän aikaa oli käytössä nimi "TDL" eli Täyden Demokratian Liike. Se ei ollut kovin onnistunut, ja sen käyttö jäi lyhytaikaiseksi. 1990-luvun puolivälin jälkeen otettiin vihdoin käyttöön nimi "X-puolue", jonka arveltiin herättävän kiinnostusta.

Vuonna 1998 valmistui kirjanen "Apinoiden valtakunnasta enemmistön diktatuuriin", josta otettiin valokopiokoneella pieni painos. Kirjan sitomiseksi kehitettiin kokeellinen liimausmenetelmä, joka osoittautui hyväksi. Jotta valokopiokoneen väri olisi kiinnittynyt kunnolla kansipahviin, pahvia lämmitettiin kopioinnin jälkeen silitysraudalla vastapuolelta, jotta väri kuumetessaan "paloi" kiinni pahviin . Tämäkin idea osoittautui toimivaksi.

Painatuskustannusten vuoksi kirjan levikki jäi vähäiseksi. Yksi kirja päätyi eläinaktivistien leiriin, ja myös eräiden sanomalehtien toimitukset saivat "vapaakappaleet" (jotka päätyivät luultavasti suoraan roskikseen - mikä on aika ankea kohtalo vaivalloisesti käsityönä valmistetulle kirjalle).

Keväällä 1999 X-puolue sai omat kotisivut, jotka ovat edelleen olemassa.** Sivuille koottiin erilaista materiaalia kuten vuonna 1993 valmistunut "Valta ja Vapaus" lyhennelmä sekä vuonna 1998 julkaistu kirjanen "Apinoiden valtakunnasta enemmistön diktatuuriin".

** (sivut ovat poistuneet)

Alkuperäistä "Valta ja Vapaus" kirjaa ei ole julkaistu internetissä. Siitä on skannattu ainoastaan muutamia sivuja näytteeksi. Yli 400 kappaletta tästä tekeleestä jäi homehtumaan pahvilaatikoihin epämääräisiin paikkoihin.

Internetin aikakausi toi ensimmäisen kerran kunnollisen tilaisuuden kehitellä ja "testata" poliittisen tasa-arvon ajatusta käytännössä eli lukuisissa nettikeskusteluissa erilaisilla foorumeilla. Tasa-arvon periaate ei ole saanut kovin paljon kannatusta, eikä sitä ehkä täysin edes ymmärretä. Joka tapauksessa käydyt keskustelut auttoivat poistamaan teoriasta joitakin vähäisiä "bugeja", jotka joku muu huomasi. Näissäkin tapauksessa selvittiin pienellä hienosäädöllä. Yhtään ratkaisevaa virhettä ei ole kukaan pystynyt osoittamaan eikä luultavasti pystykään.

Tasa-arvon idea on vuosien kuluessa mennyt eteenpäin, ja 1980-luvulla esitetyt vaalijärjestelmäkehitelmät eivät enää tunnu niin tärkeiltä kuin aikoinaan. Tärkeintä ei ole se, miten päätökset tehdään ja kuka ne tekee vaan se, että päätökset noudattavat tasa-arvon periaatetta. Se itsessään takaa sen, että päätökset pysyvät tietyissä hyväksytyissä "raameissa".

X-puolueen kotisivujen** päivittäminen ei ole ollut kovin aktiivista, joten sivuilla on toimimattomia linkkejä, eivätkä kirjoitukset edusta aivan tätä päivää. Uusi materiaali on päätynyt nykyisin lähinnä blogeihin. Ehkä kotisivut ajanmukaistetaan siihen mennessä, kun ne täyttävät kymmenen vuotta.

Poliittisen tasa-arvon ajatus perustuu siihen olettamukseen, että ihmiset ovat luonteeltaan kilpailullisia, mikä johtaa vallan kasautumiseen ja ihmisten eriarvoistumiseen - ja mikäli tämä hyväksytään - valtataisteluihin ja sotiin. Paras keino hillitä tällaista kehitystä on pitäytyminen tasa-arvon periaatteessa. Jos sitä noudatetaan, suurimmalla mahdollisella määrällä ihmisiä on suurin mahdollinen määrä vapautta  Kilpailua ja voittoja haluavat hankkikoot niitä muualta kuin vallankäytön areenoilta.

Tasa-arvo tarkoittaa tilaa, jossa kenelläkään ei ole oikeutta alistaa tai pakottaa ketään lainsäädännön avulla, väkivaltaa käyttäen, uhkailemalla tai millään muullakaan keinolla. Tasa-arvoisessa  yhteiskunnassa ei ole nykyisen kaltaisia eriarvoisuutta lisääviä pakkolakeja, vaan lakien tarkoitus on tasa-arvon säilyttäminen.